Kirjanmerkki

Askartelin tämän pirtsakan kirjanmerkin osallistuakseni Facebook Askarteluideat ja inspiraatiot -ryhmän kirjanmerkkihaasteeseen. Käytin taustalle servettitekniikkaa.

Valitsin askarteluun Vallilan boheemikuvioisen servetin.

Tähän tarvitaan vain servetin ylin kerros, eli se missä kuvio on. Irrota rauhallisesti, ettei se repeä.

Valitsin valkoisen kartongin, johon aioin servetin kiinnittää. Kannattaa pitää mielessä, että servetti on hyvin ohut, ja valitsemasi kartongin sävy vaikuttaa lopputulokseen.
Tähän hommaan tarvitaan myös tuorekelmua sekä leivinpaperia.

Leivinpaperin virka on ainoastaan suojata sekä silityslautaa, että silitysrautaa. Sen vuoksi kaikki työstettävä materiaali tulee leivinpaperin sisään. Koska minun käsiteltävä kartonkini on suhteellisen pieni, taitoin leivinpaperin kahtia (valmis arkki, uuninpellille sopiva).
Miellän tuorekelmun tässä tapauksessa "liimana", niin järjestys on helppo muistaa: kartongin päälle asetetaan tuorekelmu ja tuorekelmun päälle laitetaan servetti (kuvapuoli ylöspäin). Ja tämä kolmekerroksinen asetelma siis tulee leivinpaperin sisään suojaan. Eli varuiksi vielä kerran alhaalta ylöspäin: silityslauta, leivinpaperi, kartonki, tuorekelmu, servetti, leivinpaperi.

Laita silitysrauta lämpiämään keskilämmölle. Höyrytoiminto pois päältä. Sitten silitellään rauhallisesti leivinpaperin päältä muutama minuutti. Jos mahdollista, kannattaa avata ikkuna, ja tehdä tämä hyvin ilmastoidussa tilassa.

Idea on siinä, että silitysraudan lämpö sulattaa tuorekelmun, ja tämä "liimaa" servetin kiinni kartonkiin.

Kurkista ja kokeile varoen (VARO ettet polta sormiasi!), että servetti on kiinni kartongissa. Muista sammuttaa silitysrauta :)
Kun työ on jäähtynyt, voit leikata servettikartongin haluamasi kokoiseksi. Suosittelen saksia mieluummin kuin leikkuria, sillä hento servetti saattaa "rullautua" reunoista, mikäli leikkurin terä ei ole huipputerässä.

Minä töpötin servettikartongin reunoihin hieman Archival Ink mustetta sekä lisäsin vähän kimalleliimaa.
Valitsin työhön kaksi muuta kartonkia, jotka sopivat servetin sävyihin. Käsittelin niidenkin reunat musteella, mutten laittanut kimalletta.

Mielestäni väriyhdistelmä on melko sähäkkä...

Leikkasin liilasta kartongista veneen ja käsittelin reunat musteella.

Kun sovittelin sitä servetin päälle, huomasin, että tämähän toimisi vaikka onnittelukorttina juuri näin.

Minä kuitenkin olin tekemässä kirjanmerkkiä, niin halusin tähän korttiin nauhan joka jäisi sitten sivujen väliin helposti havaittavaksi merkintäkohdaksi. Koska nauhaa varten tarvittiin reikä, päätin laittaa palan kartonkia vahvikkeeksi, ettei kartonki repeä reiän kohdalta ajan saatossa. Askartelin sydämen samasta kartongista kuin venekin. Käsittelin reunat musteella ja kimalleliimalla.

Liimasin sen kiinni korttiin.

Tein reiän ja kiinnitin nauhan.

Nauhan toiseen päähän kiinnitin ankkuririipuksen teemaan sopien. Toiseen päähän laitoin puuhelmistä kirjaimet DREAM (=UNELMA).

Lopputulosta katsellessani huomasin käyttäneeni hyvin rohkeita sävyjä, jotka melkein häiritsivät silmää. Samalla kuitenkin väriyhdistelmä on hyvin kiehtova. Joskus selvästi kannattaa vain yhdistellä rohkeasti!

Tämän askartelun jälkeen muistin myös servettitekniikan olevan huippujuttu, joka on ollut unohduksissa pitkän tovin. Aina tulee etsittyä kivansävyistä tai -kuvioista kartonkia korttiaskarteluun, vaikka kaapissa odottaisi oikea servettien helmi... ;)

Tuunattu pöytä

Ikean tusinatuotteesta tuli uniikki yksilö, kun LACK-pöytä sai uuden ehostuksen!

Minun pöytäni oli alkujaan tummanruskea, joten aloitin työn ihan perushommilla: karhensin pintaa hiekkapaperilla ja maalasin valkoisella pari kertaa. Halusin valkean pohjasävyn, koska koristelin pinnan suodatinpusseilla ja niistä vähän kuultaa pohjan sävy läpi.

Käytin siis pöydän koristeluun ihan tavallisia valkoisia kahvinsuodatinpusseja. Ne ovat mainioita värjäykseen, koska ne imevät väriä itseensä helposti.

Revin reunat pois, koska halusin rosoista tyyliä.

Yhdestä suodatinpussista tuli suunnilleen kuusi palaa, eli revin aina päällekkäin olevat kaksi sivua kolmeen osaan. Yritin tehdä hieman erimuotoisia paloja.

Sitten laitoin tipan akryyliväriä veteen.

Sekoitin tasaiseksi, että väri liukeni.

Laitoin paloja veteen ja pyöritin niitä hieman.

Nostin palat leivinpaperin päälle kuivumaan. Kun olin työstänyt näitä vaaleanpunaisia halutun määrän, lisäsin punaista väriä saadakseni aikaan tummemman sävyisiä paloja. Kun nekin olivat valmiit, lisäsin hiukan sinistä, että sain aikaan purppuranvärisiä paloja. Toistin useita kertoja lisäämällä samaa väriä tai toista värisävyä, jotta sain samalla kertaa useita toisiinsa sopivia sävyjä. Tähän pöytään kuluu arviolta 300-500 palaa eli 50-84 suodatinpussia, riippuen siitä miten paljon niitä liimaa päällekkäin. Minä liimasin aika ronskisti, koska en halunnut että valkoinen pohja pilkistää mistään. Toinen syy oli se, että tykkäsin siitä että toisen suodatinpussin sävy kuultaa hauskasti toisen läpi. Eli en hakenut "vieri viereen" -tyyliä vaan länttäsin reilusti päälle limittäin, jos se näytti kivalta.

Jatkoin työtä seuraavana päivänä, kun pöydän pinta oli kuiva. Varasin äärelle vesiastian, pyyhkeen sekä liima-vesi-seoksen (noin puolet ja puolet). Lajittelin kuivuneet suodatinpussipalat suunnilleen sävyiltään omiin kasoihinsa.

Tämä kasteluvaihe on vapaaehtoinen, mutta minä koen sen helpottavaksi asiaksi decoupage-tekniikassa: Kastelin sekalaisen värilajitelman 20-30 kpl suodatinpussipaloja vedessä kauttaaltaan ja nostin pyyhkeen päälle.

Sen jälkeen pensselöin puuliima-vesi-seosta pöydän pintaan pienelle alalle ja laitoin kostutetun suodatinpussipalan pintaan kiinni ja pensselöin taas liima-vesi-seoksella päältä. VINKKI: Avuksi kannattaa ottaa vaikka kombi-sieni, jolla voit tarvittaessa hiukan painella paloja, mikäli näyttäisi että alle meinaa jäädä ilmakuplia. Mielestäni kostutetut palat ovat helpompia käsitellä ja niitä ryppyjä ja ilmakuplia syntyy vähemmän. Mutta tämä jakaa leiriä, ja tiedän että jotkut onnistuvat ilmankin ;) Kun kostutetut palat olivat pöydässä kiinni, kastelin taas uuden satsin.

Minä työstin koko pöydän pinnan paloilla ja myös reunatkin reilusti yli, jotta palasten loppuosa oli helppo liimata pöydän alle siististi piiloon.

Kun pinta oli kuivunut, maalasin jalat marjapuuron punaisiksi. Kun maali oli kuivunut, työstin pöydän jalkojen kaikki reunat sekä pöydän kaikki reunat mustalla musteella (Archival Brilliance Graphite Black), ihan meikkisienellä "töpöttäen".

Se tuo hiukan paremmin pöydän muodot esille.

Ja tässä vielä pöydän pinta kokonaisuudessaan.

Viimeistelin pöydän lakkaamalla sen paneelilakalla.

Kun ensimmäinen lakkakerros oli kuivunut, kokeilin kädellä pöydän pintaa, ja jos jossain kohtaa tuntui selkeästi terävä kohouma, hioin sen hiekkapaperilla sileäksi. Varoin kuitenkin, ettei päästä takaisin pohjamaaliin saakka :D

Lakkasin pöydän pinnan ohuilla lakkakerroksilla neljä kertaa ja jalat vain kahdesti. Pöydän pinnasta tuli sileä, mutta kuitenkin palojen reunat ovat kädellä tunnusteltavissa, eli siitä ei tullut "peilisileä". Sen vuoksi pidänkin siitä niin kovin :)

Tämä on oikeasti helppo ja halpa tapa tuunata. Kieltämättä siinä on hieman hommaa, mutta lopputulos on sen väärti.

Munankuorimosaiikkia pullon pintaan

Kun koristelet pullon pinnan munankuorilla, tulee siitä näyttävä koriste ja sisustuselementti ihan sellaisenaankin, mutta se toimii myös käytännöllisenä kukkamaljakkona. Tämä työ vaatii sorminäppäryyttä ja kärsivällisyyttä, mutta se on kestävä, ajaton ja varmasti uniikki. Kannattaa ensin miettiä mihin sen valmiina asettaa, niin on helpompi lähteä työstämään sopivaa värisävyä ja koristeluja. Tämä on myös kiva lahjaidea kukan kera.

Pullo kannattaa valita siten, että se on sileäpintainen eikä siinä ole lasiin painettuja kuvioita tai kirjaimia. Aloitin poistamalla etiketit ja sitten pesin ja kuivasin sen hyvin. Jotkut käsittelevät pinnan esim. alkoholilla varmistaakseen ettei siihen jää esimerkiksi rasvaa ja maali tarttuu hyvin, mutta minulla on riittänyt kunnon pesu Fairylla.

Pinkin sävyisen pullon maalasin tummalla akryylivärillä, ja tämän kellertävän pullon maalasin keltaisella ja tehosteena käytin helmiäistä. Pullon vihreä sävy kuulsi hieman läpi, joten lopputulos näytti hieman vihertävältä. Minulle se passasi hyvin ja jätin maalauksen yhteen kerrokseen. Annoin kuivua hyvin.

Munankuorien käsittelyyn kannattaa varata aikaa. Mallikuvissa käsittelen kolmen kananmunan kuoria, mutta tällainen pullo jonka tilavuus on 0,75l, vaatii ainakin 12-15 munaa, eli 24-30 kuorenpuolikasta. Minä käytin tähän työläämpää tekniikkaa, eli värjäsin munankuoret ennen kiinnitystä, niin silloin on vaikeaa arvioida etukäteen minkä sävyisiä munankuoria työhön kuluu. Sen näkee vasta työn edetessä. Tämän vuoksi suosittelen että materiaalia kannattaa varata mieluummin liikaa kuin liian vähän.

Ensin rikoin munat kulhoon.

Kolmesta munasta tulee siis kuusi kuorenpuolikasta.

Laita munat kylmään jos valmistat niistä vasta myöhemmin syötävää :) Kuorista poistetaan kalvo. Joskus se irtoaa helpommin, ja joskus sitä joutuu hieromaan sormenpäällä että sen saa "rullaamalla" irti. Yritä varoa ettei kuori rikkoutuisi. Jos se menee ihan säpäleiksi, kannattaa se heittää pois sillä maalaaminen ja muu käsittely vaatii sen verran vaivaa, että vain mahdollisimman isot palat kannattaa säästää. Minä vielä huuhtelin kuoret veden alla. VINKKI: Jos olet tekemässä munaruokaa, ja aiot säästää munankuoret myöhempää käsittelyä varten, jätä ne veteen likoamaan. Muuten kalvo kuivuu kuoriin kiinni, ja sitä on entistä hankalampi irrottaa.

Minulla on tapana vielä varmistaa että munankuoret ovat varmasti puhtaat taudinaiheuttajista. Tässä kohtaa on monenlaisia tapoja; jotkut uittavat kloorissa, jotkut käyttävät uunissa jne. Minä olen testannut niitä molempia, enkä pidä kummastakaan edellä mainituista tavoista: kloori haisee ja uunissa munankuoret mielestäni hiukan hapertuvat ja tummuvat. Minusta nopeampi ja kätevämpi tapa on keittää munankuoria kiehuvassa vedessä muutaman minuutin ajan.

Keittämisen jälkeen nostin ne grillipihdeillä pyyhkeen päälle kuivumaan.

Kun ne olivat kuivat, maalasin ne akryyliväreillä. VINKKI: märän akryylivärin päälle voi ripotella vaikka kimallejauhetta, niin osa paloista kimaltaa lopputyössä kivasti.

Sitten kun maali oli kuivunut sekä pullossa että kuorissa, aloin liimaamaan kuorenpalasia ihan tavallisella puuliimalla pullon alaosasta alkaen. Minä tavoittelin liukuvärjäystä, eli alussa käytin enemmän tummia munankuoren paloja ja pikkuhiljaa siirryin vaaleampiin sävyihin. Munankuoria kannattaa rikkoa valmiiksi oman sävyisiin "kasoihin" esim. A4 paperin päälle, ei kuitenkaan päällekkäin. Osa paloista kannattaa rikkoa pienemmiksi ja osa jättää hiukan suuremmiksi. Sitten vain rohkeasti levittämään liimaa pullon pintaan ja homma käyntiin! Minun tekniikkani on se, että painan sormella munankuoren palasen märkään liimaan ja kun sitä litistää pulloa vasten, se yleensä murtuu ja "rusahtaa" muutamasta kohdasta rikki. Sitten autan hammastikulla työntäen osia hieman erilleen toisistaan, että muodostuu mosaiikkimainen kuvio.

Tähän pulloon olin suunnitellut tekeväni askartelutimanteista koristelun, joka kiertäisi pullon ympäri. Käytin apuna rannerengasta, jonka pujotin pullon kaulasta. Sen avulla sain piirrettyä hennon viivan, joka kiersi pulloa tasaisesti. Voit käyttää apuna myös esimerkiksi suurehkoa teippirullaa, tai toki pienempää rullaa mikäli haluat koristeen kulkevan lähempänä pullon yläosaa.

Yritin tehdä sellaisen hennon viivan, ettei se erotu sitten valmiista työstä.

Ja nyt minun oli helppo jatkaa munankuorien lisäämistä kun tiesin mihin kohtaan jättäisin tilaa timanteille.

Kun munankuoret olivat löytäneet paikkansa, oli lakkauksen vuoro. Minä käytin kiiltävää Maston -spraylakkaa, pari kerrosta. Kannattaa suihkutella ulkona ;) VINKKI: Mielestäni kannattaa lakata ennen erityisiä koristeita, koska niiden loisto jää muuten vaisuksi.

Kun lakka oli kuivunut, liimasin askartelutimantit jättämääni rakoon. Kuva ei anna oikeutta, mutta niissä on hieno kristallimainen efekti, joka heijastaa seinälle kauniita prismoja kun valo osuu niihin :)

Yläosaan liimasin vielä suuria helmenpuolikkaita sekä pieniä askartelutimantteja.
















Tämä pullo on melkoisen bling :D

Oranssinpunainen gerbera istuu siihen kuin nakutettu.

Kuten mainittua, toisen pullon maalasin tummalla pohjavärillä. Käytin samaa tekniikkaa, eli pullon alaosaan jäi voimakkaammat sävyt.






























Yläosan vaaleat munankuoret ovat glitteröity, eli hienoinen kimaltelu näkyy siinä. Pursotin myös pinkkiä kimalleliimaa pullon kaulaan ja vaaleaa kimalleliimaa aivan yläreunaan.

Tämä sopii maljakoksi vaikka tälle upealle ruusulle.

Muista säästää myös munakennot! Niistä voi askarrella vaikka tällaisen pöllön :)
Hauskaa kierrätystä! toivoopi Sini